Yhteishyvä
Monthly Archives

joulukuu 2017

Työ Vapaa-aika

Paksu setä laulaa, show on ohi

25.12.2017

Tämä on viimeinen Kaks-Ari blogi.

Ensi viikolla tätä kirjoitusta ei enää ole. Se on siirtynyt bittiavaruuteen.

Tuntuu vähän kummalliselta. Olen pari vuotta vuodattanut ajatuksiani näihin teksteihin, ja pian niitä ei enää ole. En ole edes varma, onko minulla olemassa niistä kopio. Mahdollisesti ei ole.

Voin suhtautua tähän muutokseen kuten buddhalaiset suhtautuvat hiekkamandalaan. Työ tehdään, ja kun se on saatu valmiiksi se pyyhitään pois.

Kiitos sinulle, että olet lukenut näitä höpötyksiä. Blogin kirjoittaminen on auttanut minua jäsentämään ajatuksiani. Myös mandalan tarkoituksena on jäsentää kaaosmainen todellisuus mielekkääksi. Näin minulle kertoi Wikipedia.

Yli kahden vuoden viikottainen rupeama on myös muuttanut minua. En enää kammoa tyhjää näyttöpäätettä samalla tavalla. Tiedän, että teksti tulee valmiiksi vain sillä, että alkaa kirjoittaa jotain.

Muutos tapahtuu ainoastaan, jos tekee jotain eri tavalla.

Alkaa uusi vuosi. Se on uusi alku. Teen jotain eri tavalla.

Uuden vuoden kunniaksi on tapana tehdä lupauksia. Minä en ole kovin hyvä lupauksissa. Suuret elämää koskevat isot päätökset vaativat vähän enemmän kuin pelkän päätöksen tekemisen. Siksi en ole näitä suuria päätöksiä halunnut tehdä. Epäonnistumisen mahdollisuus on liian suuri.

Alkusyksystä sovimme vaimon kanssa, että tarkkailemme hieman syömistämme. Olemmekin olleet hyvin tarkkoja siitä, että pizzaa on ollut säännöllisesti iltapalana.

Päätimme myös tehdä reippaita kävelylenkkejä työpäivän jälkeen. Viime viikonvaihteena töistä tultuani poistuin kodistamme ulos seuraavan kerran maanantaiaamuna matkalla töihin. Se niistä reippailuista.

Tällaiset periaatteelliset päätökset eivät siis ole minua varten.

Joitain vuosia sitten tein itselleni sopivan kokoisen uuden vuoden lupauksen.

Lumeen pissaaminen on miehen elämän kohokohtia. Taiteellinen vapaus on suuri, ja usein lumeen pissatessa myös tarve ilmaisuun on lisääntynyt. Jännästi ne ovat toisiinsa liittyviä asioita.

Minä kuitenkin tein päätöksen. Tästä eteenpäin pissaan lumeen ainoastaan  pienen ja siistin reiän, enkä kirjoita luovaa tekstiä pissalla.

Olen pysynyt päätöksessäni. Se oli hyvä lupaus.

Toivotan Sinulle hyvää alkavaa vuotta 2018. Olkoon se täynnä mukavia yllätyksiä, uusia ihmisiä ja hyvää mieltä. Sopivan kokoisia päätöksiä.

Pian on taas kesä.

Ps. red deer sleeping tekee maagista musiikkia. Tutustu!

 

Ruoka Vapaa-aika

Jouluperinteet paketissa

21.12.2017

”Onpa hieno ryijy!”

Ystäväni katsoo olohuoneemme seinällä riippuvaa ryijyä.

Minä vastaan repliikillä, jota en ollut ajatellut koskaan sanovani: ”Se on meidän jouluryijymme.”

Jouluryijy! Mikä helvetti on jouluryijy?

Se on tekstiilityö, joka roikkuu olohuoneemme seinällä marraskuun lopusta tammikuun alkuun. Sitten se rullataan odottamaan seuraavaa joulua.

Joulun perusideahan on kaiken säilyttäminen ennallaan. Kaipaan, ja aika moni muukin, jouluuni perinteitä. Sitä että jouluna asiat tapahtuvat selkeällä, ennustettavalla kaavalla vuodesta toiseen.
Jouluryijy on sellainen.

Jouluperinteiden ei tarvitse olla mitään ihmeellisiä. Missään tapauksessa niiden ei tarvitse olla hankalia.

Kun muutaman jutun tekee vuosi toisensa perään joka joulu samalla tavalla, tekeminen on muuttunut perinteeksi. Helppoa.

Jouluun ei kuitenkaan kannata hankkia perinnettä, joita ei sinne halua. Siksi huonot ja toimimattomat perinteet voi poistaa.

Pitää tehdä valintoja.

Joulun viettäminen mökillä ei tänä vuonna onnistunut. Se vähän harmittaa, sillä pidän siitä. Mökillä ei ole aikatauluja. Siellä on pimeää. Asiat täytyy pitää yksinkertaisina.

No, asiat voi pitää yksinkertaisina myös kotona. Kuusi on hankittu, koska sellainen pitää minun joulussani olla. Kuusi on pieni, ja toivon sen säilyvän hengissä kevääseen asti.

Ruoka hoidetaan nyyttärimeiningillä, hyvin yksinkertaisesti. Tai no, äitini hoitaa ruokajutut. Eikä hän hoida niitä yhtään yksinkertaisesti, vaan luvassa on kattaus kaikkia mahdollisia jouluherkkuja. Minä teen puuron joulurauhaa ennen, tortut joulurauhaksi, illaksi punajuurisalaattia ja täytekakun. Tässä kohtaa voi jo hymyillä, sillä täytekakku ja yksinkertainen eivät kuulu samaan lauseeseen.

Olen myös vaihtanut kivet saunan kiukaaseen. Juu, mopo keulii.

Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon. Sehän on opettajan motto.

Toisaalta, yksi asia on hoidettu yksinkertaisesti.

Vanhoilla päivillään vaarini alkoi yksinkertaistaa ruokavalioaan. Hän totesi, ettei juuri mikään maistunut miltään. Selvää on, ettei ilman makuaistia ole maittinkiakaan.

Mutta muutama ruokalaji säilyi hänen suosikkeinaan – joululaatikot!

Ehkä hän ei niitäkään oikein maistanut, mutta joululaatikot edustivat hänelle jotain sellaista selkeää makua, että sen saattoi muistaa, vaikka ei enää maistanutkaan. Vaari söi pakastettuja joululaatikoita jonnekin loppukevääseen asti.

Minä puolestani olen siirtynyt ikään, jossa alan ymmärtää hänen makumieltymystään. Joulun makumuistojen ykkösijalla ovat peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikko. Järjestys muuttuu hitaassa tahdissa. Peruna on taas ohittamassa lantun.

Lisäksi olen sitä mieltä, että joululaatikot kannattaa ostaa valmiina kaupasta. Valmislaatikossa on kaikki kohdallaan – maku, koostumus, helppous ja hinta. Bravo!

Hyvää joulua!

PS. Yhden sortin perinne taitaa olla myös näiden joulublogien kirjoittaminen. Viimevuotinen on aika lailla samanlainen. Mutta nyt on se Aino Venna.

Koti

Roolipeliä

17.12.2017

Olemme eläneet puolisoni kanssa ilman lapsia lähes vuoden.

Suhteet lapsiin ovat hiljalleen normalisoituneet. Enkä minä suhtaudu tähän muutokseen enää niin suurella tunteella. Vaimon kanssa olemme oppineet taas elämään kahden aikuisen elämää. Ero lapsiperhe-elämään on yllättävän suuri.

Olen tämän vuoden aikana miettinyt millainen kasvattaja olen ollut omille lapsilleni ja millainen ammattikasvattaja, opettaja olen. Ero on suuri.

Jo aloittaessani erityisopettajaopinnot mietin miten erinomainen asia on, että omat lapseni olivat jo ohittaneet peruskouluiän. En sen takia vertaa oppilaitani omiin lapsiini.

Tästä tilanteesta eivät ole hyötyneet omat lapseni. He ja puolisoni ovat kertoneet minulle millainen isä olen.

Hieman nolona minun on myönnettävä, että isänä olen armottomampi kuin mitä olen opettajana. Olen isänä kärsimätön. Vaativa. Joskus etäinen ja sulkeutunut.

Töissä osaan olla ammatillinen ja rauhallinen. Isänä minulla ei moisia taitoja ole. Isänä haluaisin asioiden olevan välittömästi kunnossa. Omien lasteni pitäisi aina tehdä vain hyviä valintoja ja päätöksiä.

Mistä ihmeestä se johtuu?

Tiedänhän minä vastauksen. Omat lapset ovat niin läheisiä, että heidän mahdolliset epäonnistumisensa tuntuisivat minusta omilta epäonnistumisilta. Kolhut heidän elämässään aiheuttavat minulle huolta.

Opettajana osaan ottaa etäisyyttä. Suhtaudun ongelmiin sellaisina kuin ne ovat. Ongelmiin on olemassa ratkaisuja. Joskus ongelman ratkaiseminen vie pitkän ajan. Opettajana minulla on aikaa.

Ottamalla etäisyyttä voin antaa myös itsestäni helpommin lähestyttävän puolen. Jättää ikään kuin osan itsestäni näyttämättä.

Omien lasten kanssa se on mahdotonta. He tietävät minun heikkouteni paremmin kuin mitä itse tiedän.

Omilta lapsiltani vaadin aktiivisuutta ja tehokuutta. Opettajana olen armollinen. Oppilaitteni ei todellakaan tarvitse olla täydellisiä, enhän minäkään ole.

Minun on siis hiljalleen muututtava isänä. Lapseni tarvitsevat minua nyt vähemmän kuin ennen, mutta silti he tarvitsevat minua vielä pitkään.

Siirrän opettajataitoja isätaidoiksi. Opettelen uuden roolin.

En usko, että se tulee sujumaan kovin näppärästi.

Musiikki Vapaa-aika

Suomeksi i Sverige

10.12.2017

”Han vet dom alla.”
Naapuripöydän nuorisolaiset ovat liimanneet katseensa minuun, kun nautinnollisesti huulisynkkaan 80-luvun hittien tahdissa.

Tukholma on taas kerran päässyt yllättämään. Kapakan musiikkivalinnat osuvat nappiin, ja minä iloitsen ystävieni seurassa.

Mutta niin iloitsevat naapurimmekin, noin 25-vuotiaat ruotsalaiset, jotka myös valitsevat ravintolassa soivan musiikin puhelimellaan.

Yks kaks keskustelemme ruotsiksi musiikista naapuripöydän nuorten kanssa. Heitä ei kiusaa tippaakaan, että olemme vanhoja, eikä meillä kaikki sanojen taivutukset mene kohdilleen. He ovat kohdanneet musafriikin ja iloitsevat siitä.

Musiikkivalinnat muuttuvat yhä villimiksi. Eläkeläisten Humppaa tai kuole soitetaan meidän suomalaisten kunniaksi. Kun puhe muuttuu liian nopeaksi, tapahtuu Tukholman ihme – naapuripöydässä ruvetaan puhumaan suomea. Tai ainakin yritetään puhua.

Toistan – Tukholmassa puhutaan vapaaehtoisesti suomea!

Eikä tämä ole ensimmäinen kerta.

Edellisellä matkallamme meille puhuttiin suomea niin hipsteripizzeriassa, surfkapakassa kuin ihan tavallisessa olutkuppilassakin. Joka kerta meille todettiin ilahtuneina ruotsiksi, että tehän puhutte suomea. Sitten meille puhuttiin suomea.

Ei ole Tukholma totisesti entisensä. Vielä kymmenkunta vuotta sitten en suostunut puhumaan siellä huonoa ruotsiani. Vaihdoin aina englanniksi. Tuntui, että suomalaisena jouduin häpeämään niin kielitaitoani kuin itseänikin.

Mutta nyt jotain tuntuu tapahtuneen. Suomalaisuuteen suhtaudutaan Tukholmassa jotenkin innostuneesti. Ei haittaa, vaikka puhuisit ruotsia huonosti. Sinua yritetään ymmärtää.

Ehkä Suomi ja sen kieli ovat jotenkin myötätuulessa. Ruotsalaiset tuntuvat olevan kiinnostuneempia itänaapureistaan kuin aikaisemmin. Ehkä Ruotsissa on tajuttu, ettei heidänkään kansakuntansa ole niin niin suuri, että se pärjäisi suuressa maailmassa ilman vähän erikoislaatuista naapuriaan.

Olemme lopulta monessa mielessä hyvin samanlaisia. Meillä on satoja vuosia yhteistä historiaa. Samaan tulokseen on myös päätynyt Finlandia-palkinnon voittanut Juha Hurme.

”Opetelkaa ruotsia, juntit, maailmankuvanne avautuu kummasti”, Hurme päätti kiitospuheensa.

Kyllä vain, myös tällä junttiruotsilla voi kommunikoida. Olen sitä nyt muutaman kerran kokeillut. On ollut jättekivaa! Jag ska fortsätta det.

PS. Alison Moyet oli fantastinen livenä. Jos ikinä saat mahdollisuuden nähdä ja kuunnella häntä konsertissa, suosittelen sen tekemään. Kiertuepäiväkirjansa mukaan myös Moyet oli tyytyväinen yleisöönsä.

Koti Vapaa-aika

Joulun sävelet

3.12.2017

Vaimo vaati, että kerron itsestäni avoimesti. Millainen olen, ja mistä pidän.

Kröhöm… No, minä olen jouluihminen.

Pidän joulutortuista, piparkakuista, laatikoista ja rosollista. Pidän tuikkivista valoista. Joulukuusi on ehdottoman tärkeä. En halua siihen oikeita kynttilöitä, sillä kynttilävalosarjan valossa lukeminen on verraton kokemus.

Erityisesti pidän joulumusiikista.

Kirjoitin tästä aiheesta jo vuosi sitten. En siinä kuitenkaan tullut kertoneeksi, mitkä joululevyt ovat ehdottomia suosikkejani.

Kas tässä, joulun jokaiseen fiilikseen:

3 x Vähän jalka vipeltää

Näillä joulutunnelmani syttyy varmasti. Retroa, ehdottoman rentoa ja hyväntuulista.

 A Charlie Brown Christmas – Vince Guaraldi
A Christmas Gift for You – Phil Spector
A Motown Christmas – Eri esittäjiä: Jackson 5, Stevie Wonder, Diana Ross, The Temptations

3 x Soihdut sammuu ja punaviini maittaa

Pikkujouluaikaan tapaan paljon ystäviä. Kun punkkupullo on tyhjä ja olo on rento, musiikin täytyy olla letkeää.

Personal Christmas Collection – Doris Day
Christmas with Dino – Dean Martin
The Christmas Collection – Frank Sinatra

3 x Kotimainen jouluhittikimara, kiitos

Näissä on varmaan vanhempieni lapsuus, minun lapsuuteni ja lasteni lapsuus. Helppo laulaa mukana.

Soiva joulukalenteri – Eri esittäjiä: Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen, Irwin Goodman, Brita Koivunen
Soiva joulumaa – Eri esittäjiä: Katri Helena, Taiska, Markku Aro, Vicky, Danny ja Armi
Elämäni paras joulu, 34 ihaninta joululaulua – Eri esittäjiä: Neljä Ruusua, Leevi and the Leavings, Hassisen Kone, Juice Leskinen, Hector

3 x 80-luvun poppari tekee joulun

1980-luku on turvavuosikymmeneni. SIlloin tehtiin kunnollista popmusiikkia. No, sen ajan tähdet ovat tehneet ihan rapsakoita joululevyjä.

 A Christmas Cornucopia – Annie Lennox
Wilde Winter Songbook – Kim Wilde
Kylie Christmas – Kylie Minogue

3 x Öhöm, kuuntelen vain talvimusiikkia

Kulkusten kilinä käy lopulta hermoille. Silloin kuuntelen musiikkia, joka on tehty talvea varteen. Kyllä se joulumusiikista käy.

 Tinsel and Lights – Tracey Thorn
50 Words for Snow – Kate Bush
If on a Winter’s Night – Sting

Kas, olin jo tehnyt valmiin Spotify-soittolistan. Sillä pääset alkuun.

Kun joulu on ohi, päivät pitenevät ja menemme kevättä kohti. Sitä ennen reippaasti glögiä, kynttilän valoa ja jouluherkkuja.