Yhteishyvä
Työ

Mitta täynnä

27.4.2017

”Vitun homo, sä oot huonoin opettaja ikinä!”
No, kukaan ei ole purrut tai sylkenyt kasvoilleni.

”Sä näytät ihan idiootilta.”
Pari kertaa on vähän lyöty, mutta niitä nyt ei lasketa.

”Paskaläski, sä et osaa opettaa.”
Pieniä tappelunnujakoita on ollut päivittäin, ja ne on pyritty selvittämään välittömästi.

”Älä vittu koske muhun!”
Ketään ei ole tarvinnut pitää kiinni.

”Mitä sä tuijotat? Mee vittuun siitä kyyläämästä.”
Kaikki oppilaat ovat syöneet ruokalassa. Ainoastaan yhtenä päivänä oppilas on pitänyt siirtää syömään aikuisten kanssa samaan pöytään. Siinä samalla kolme muuta oppilasta saivat ansaitusti opettajan pöytäseurakseen, vastoin heidän toiveitaan.
”Sullon ihan ihme ilme, sä näytät vammaselta.”

Normiviikko siis.

Nyt alkaa kuitenkin olla mitta täynnä.

Enkä sano tätä valittaakseni. Olen itse työni valinnut ja viihdyn siinä erinomaisesti.

Mutta tuo jatkuva sättiminen tuntuu pahalta. Loukkaavat sanat, no, ne loukkaavat.

Eikä niitä sanoja voi jättää huomioimatta. Tietysti puutun niihin. Tietysti kerron, että ne tuntuvat pahalta.

En ajattele, että oppilaani olisivat typeriä. Siksi en voi suhtautua heihin naureskellen. En voi vähätellä heidän sanomisiaan tai tekemisiään. Loukkakuset jäävät kuitenkin pyörimään päässäni.

Sanat muokkaavat todellisuutta. Niillä voimme muokata maailman sellaiseksi kuin haluamme. Siksi meistä jokainen voi miettiä, millaisia sanoja käyttää. Jos joku pahoittaa mielensä jostain sanasta, olisiko mahdollista käyttää jotain toista sanaa?

Ja toisaalta, jos joku sana tuntuu itsestä huonolta, voisiko siitä huomauttaa ystävällisesti? Antaa toiselle ihmiselle mahdollisuuden oppia uuden sanan käyttäminen.

Oppiminen vie aikaa, mutta kaikki me opimme.

Onneksi on myös niitä aamuja, jolloin itse jatkaisin pitkävihaisena edellisen päivän alavireisessä tunnelmassa, mutta oppilaat ovatkin hyvällä tuulella. Heille eilistä päivää ei enää ole. Ei, vaikka omassa mielessäni pyörivät edelleen kuullut loukkaukset.

Silloin on parempi heittäytyä hyvän kannateltavaksi ja unohtaa menneet. Silloin kannattaa kertoa oppilaille, että heidän hyvä tuulensa tarttuu.

Hemmetti, että se on vaikeaa.

Aiheeseen liittyvät

Ei kommentteja

Jätä vastaus