Yhteishyvä
Musiikki Vapaa-aika

Suomeksi i Sverige

10.12.2017

”Han vet dom alla.”
Naapuripöydän nuorisolaiset ovat liimanneet katseensa minuun, kun nautinnollisesti huulisynkkaan 80-luvun hittien tahdissa.

Tukholma on taas kerran päässyt yllättämään. Kapakan musiikkivalinnat osuvat nappiin, ja minä iloitsen ystävieni seurassa.

Mutta niin iloitsevat naapurimmekin, noin 25-vuotiaat ruotsalaiset, jotka myös valitsevat ravintolassa soivan musiikin puhelimellaan.

Yks kaks keskustelemme ruotsiksi musiikista naapuripöydän nuorten kanssa. Heitä ei kiusaa tippaakaan, että olemme vanhoja, eikä meillä kaikki sanojen taivutukset mene kohdilleen. He ovat kohdanneet musafriikin ja iloitsevat siitä.

Musiikkivalinnat muuttuvat yhä villimiksi. Eläkeläisten Humppaa tai kuole soitetaan meidän suomalaisten kunniaksi. Kun puhe muuttuu liian nopeaksi, tapahtuu Tukholman ihme – naapuripöydässä ruvetaan puhumaan suomea. Tai ainakin yritetään puhua.

Toistan – Tukholmassa puhutaan vapaaehtoisesti suomea!

Eikä tämä ole ensimmäinen kerta.

Edellisellä matkallamme meille puhuttiin suomea niin hipsteripizzeriassa, surfkapakassa kuin ihan tavallisessa olutkuppilassakin. Joka kerta meille todettiin ilahtuneina ruotsiksi, että tehän puhutte suomea. Sitten meille puhuttiin suomea.

Ei ole Tukholma totisesti entisensä. Vielä kymmenkunta vuotta sitten en suostunut puhumaan siellä huonoa ruotsiani. Vaihdoin aina englanniksi. Tuntui, että suomalaisena jouduin häpeämään niin kielitaitoani kuin itseänikin.

Mutta nyt jotain tuntuu tapahtuneen. Suomalaisuuteen suhtaudutaan Tukholmassa jotenkin innostuneesti. Ei haittaa, vaikka puhuisit ruotsia huonosti. Sinua yritetään ymmärtää.

Ehkä Suomi ja sen kieli ovat jotenkin myötätuulessa. Ruotsalaiset tuntuvat olevan kiinnostuneempia itänaapureistaan kuin aikaisemmin. Ehkä Ruotsissa on tajuttu, ettei heidänkään kansakuntansa ole niin niin suuri, että se pärjäisi suuressa maailmassa ilman vähän erikoislaatuista naapuriaan.

Olemme lopulta monessa mielessä hyvin samanlaisia. Meillä on satoja vuosia yhteistä historiaa. Samaan tulokseen on myös päätynyt Finlandia-palkinnon voittanut Juha Hurme.

”Opetelkaa ruotsia, juntit, maailmankuvanne avautuu kummasti”, Hurme päätti kiitospuheensa.

Kyllä vain, myös tällä junttiruotsilla voi kommunikoida. Olen sitä nyt muutaman kerran kokeillut. On ollut jättekivaa! Jag ska fortsätta det.

PS. Alison Moyet oli fantastinen livenä. Jos ikinä saat mahdollisuuden nähdä ja kuunnella häntä konsertissa, suosittelen sen tekemään. Kiertuepäiväkirjansa mukaan myös Moyet oli tyytyväinen yleisöönsä.

Aiheeseen liittyvät